Lyhyesti:
“Life coaching on tavoitteellinen ja keskusteluun perustuva valmennusprosessi, jossa asiakas saa tilaa selkeyttää ajatteluaan, tehdä päätöksiä ja viedä asioita käytäntöön. Se ei ole terapiaa eikä hoitoa, vaan tulevaan suuntautuvaa työskentelyä, jossa korostuvat tavoite, oivallus ja arjen toimeenpano.”
LifeCoachSuomi.com
Usein kysyttyä (FAQ):
Life coaching on monelle tuttu sana, mutta yllättävän harva osaa sanoa, mitä siinä oikeasti tapahtuu. Tässä oppaassa avataan käsite selkeästi, ilman pehmeää sumua ja ilman turhaa vastakkainasettelua.
Life coaching kuulostaa monen korvaan tutulta, mutta vähän epämääräiseltä. Sana on pyörinyt somessa, työelämässä ja hyvinvointipuheessa jo pitkään. Silti moni miettii aivan aiheellisesti: puhutaanko nyt fiksusta keskusteluavusta vai jostain pehmeästä yleislupauksesta, josta ei oikein saa otetta?
Lyhyt vastaus on tämä: life coaching on tavoitteellista valmennusta. Sen idea on auttaa ihmistä hahmottamaan, mitä hän oikeasti haluaa, mikä häntä jarruttaa ja mitä seuraavaksi kannattaa tehdä. International Coaching Federation määrittelee coachingin asiakkaan kanssa tehtäväksi kumppanuudeksi ajatuksia herättävässä ja luovassa prosessissa, jonka tarkoitus on auttaa tätä hyödyntämään omaa henkilökohtaista ja ammatillista potentiaaliaan. Käytännössä se tarkoittaa keskustelua, kysymyksiä, jäsentämistä, tavoitteiden kirkastamista ja sitä, että puheesta pyritään siirtymään myös tekemiseen.
Mitä life coaching tarkoittaa käytännössä?
Arjessa coaching ei yleensä näytä dramaattiselta. Se näyttää pikemminkin tältä: ihminen tulee tapaamiseen, koska päässä on liikaa auki. Työ tuntuu sekavalta. Päätös jumittaa. Motivaatio katoaa aina kolmen päivän jälkeen. Omia rajoja on vaikea vetää. Tai sitten elämä ei ole varsinaisesti kriisissä, mutta jokin ei vain asetu paikoilleen. Vähän kuin selaimessa olisi viisitoista välilehteä auki ja kaikki niistä piippaavat yhtä aikaa.
Coach ei ota ruoria käsiinsä eikä ala kirjoittaa valmista elämänsuunnitelmaa. Hänen työnsä on auttaa sinua näkemään oma tilanteesi terävämmin. Hyvä keskustelu voi paljastaa, että ongelma ei olekaan “ajanpuute”, vaan se, ettet ole tehnyt kunnolla valintaa siitä, mikä juuri nyt on tärkeintä. Tai että tavoite on kyllä olemassa, mutta se on niin epämääräinen, ettei siihen voi oikeasti tarttua.
Mitä coaching ei ole?
Tämä raja on tärkeä, eikä sitä kannata pehmentää. Coaching ei ole psykoterapiaa, eikä sitä pidä esittää mielenterveyden hoitona. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kuvaa psykoterapian mielenterveyden häiriöiden hoitomuodoksi, ja Mielenterveystalo muistuttaa, että psykoterapia on laillistetun psykoterapeutin antamaa hoitoa. Coaching voi toki liikkua samoilla elämänalueilla kuin terapia – työ, ihmissuhteet, jaksaminen, identiteetti, muutos – mutta tarkoitus, vastuu ja rajat ovat eri.
Tämä ei tee coachingista huonompaa. Se tekee siitä toisenlaista. Coaching sopii hyvin tilanteisiin, joissa ihminen on toimintakykyinen mutta kaipaa selkeyttä, suuntaa, sparrausta tai ryhtiä tekemiseen. Jos taas kyse on vakavasta masennuksesta, ahdistuksesta, traumasta, itsetuhoisuudesta, psykoottisuudesta tai muusta akuutista oireilusta, oikea ensimmäinen osoite on terveydenhuolto, kriisipalvelu tai psykoterapeuttinen arvio.
Millaisia asioita coachingiin tuodaan?
Coachingiin tullaan harvoin siksi, että “haluan coachingia”. Useammin syy kuulostaa tältä:
- olen risteyksessä enkä tiedä, mihin suuntaan lähteä
- tiedän mitä haluan tehdä, mutta en saa itseäni liikkeelle
- teen paljon, mutta en oikein sitä mikä on tärkeää
- kaipaan selkeyttä työn, arjen tai ison muutoksen keskelle
- haluan kasvattaa itseluottamusta, rajoja tai fokusta
- vanhat tavat vievät energiaa, mutta uutta rytmiä on vaikea saada pysymään
ICF:n kuluttajaoppaassa coaching kuvataan luottamukselliseksi kasvukumppanuudeksi, jossa coach auttaa kirkastamaan tavoitteita, sovittamaan toimintaa niihin ja pitämään langat käsissä silloinkin, kun oma fokus meinaa karata. Siksi coaching on monelle hyödyllistä juuri silloin, kun ongelma ei ole tiedon puute vaan toimeenpanon, ajattelun tai suunnan sumuisuus.
Miten prosessi yleensä etenee?
Prosessi voi vaihdella coachin mukaan, eikä ole yhtä ainoaa oikeaa kaavaa. Yleensä alkuun kuuluu tutustuminen, tavoitteen hahmottaminen ja pelisääntöjen sopiminen. ICF:n eettinen koodi korostaa, että coaching-suhteessa pitäisi olla selkeä sopimus, jossa käydään läpi ainakin tavoitteet, kesto, tapaamistiheys, luottamuksellisuus, hinnoittelu ja vastuut. Kuluttajalle tämä on hyvä uutinen: hyvin hoidettu coaching ei ala hämärästi.
Yksittäinen tapaaminen kestää usein noin 30–60 minuuttia, joskus pidempäänkin. Keskustelussa coach voi kysyä esimerkiksi, mihin haluat käyttää tämän kerran, mitä olet jo kokeillut, mikä sinua jarruttaa tai miten asia liittyy omiin arvoihisi. Tapaamisten väli on usein juuri se kohta, jossa muutos alkaa näkyä. Uusi näkökulma testataan arjessa. Jotain päätetään. Jotain jätetään tekemättä. Ja seuraavalla kerralla katsotaan, mitä oikeasti tapahtui.
Mitä hyötyä voi realistisesti odottaa?
Rehellinen vastaus on paras vastaus: coachingista ei kannata luvata ihmeitä, mutta siitä on tutkimuksissa nähty hyötyä tietyissä yhteyksissä. Työelämää käsittelevä meta-analyysi raportoi myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi suorittamiseen, hyvinvointiin, coping-taitoihin ja tavoitteelliseen itsesäätelyyn. Terveys- ja wellness coachingia koskevassa systemaattisessa katsauksessa taas havaittiin parannuksia esimerkiksi elämänlaadussa, minäpystyvyydessä ja masennusoireissa tietyissä kroonisten sairauksien konteksteissa, mutta samalla tutkijat arvioivat näytön varmuuden monissa lopputuloksissa matalaksi tai hyvin matalaksi. Toisin sanoen suunta on lupaava, mutta näyttö ei oikeuta kaiken nieleviin lupauksiin.
Käytännön tasollla realistinen hyöty voi olla hyvinkin arkinen – ja juuri siksi arvokas. Päätös syntyy. Omia rajoja on helpompi pitää. Viikossa on vähemmän hukkaliikettä. Iso tavoite muuttuu seuraavaksi näkyväksi askeleeksi. Pää ei tunnu enää yhtä sotkuiselta. Joskus se on paljon enemmän kuin mikään näyttävä “elämänmuutos”.
Milloin coaching ei ole oikea ensimmäinen askel?
Jos vointi on akuutisti huono, uni on pahasti rikki, arki romahtaa, ajatukset menevät itseen tai muihin kohdistuvaan vahingoittamiseen, tai mielenterveyden oireilu on muuten voimakasta, coaching ei ole oikea ensimmäinen ratkaisu. Mielenterveystalo ohjaa erittäin vakavissa ja ajankohtaisissa oireissa hakemaan apua esimerkiksi numerosta 112, päivystyksestä tai päivystysavusta 116117.
Sama koskee tilanteita, joissa ihminen toivoo coachilta diagnoosia, hoitoa tai vastuuta päätöksistä. Coaching ei ole tarkoitettu siihen, että joku ulkopuolinen kertoo, miten sinun pitää elää. Se toimii parhaiten silloin, kun olet valmis tutkimaan omaa tilannettasi rehellisesti ja tekemään myös jotain toisin.
Ajattelun ja toiminnan tuki
Life coaching on parhaimmillaan käytännöllinen ajattelun ja toiminnan tuki. Ei guruutta. Ei hoitoa. Ei valmista karttaa. Vaan rauhallinen, tavoitteellinen tapa saada otetta siihen, mikä on olennaista juuri nyt.
Jos sana “coaching” on tuntunut tähän asti vähän liukkaalta, se ei ole ihme. Kenttä on kirjava. Siksi hyvä määritelmä on aina hyödyllinen:
Coaching on keskusteluun perustuva valmennusprosessi, joka auttaa selkeyttämään suuntaa, tekemään päätöksiä ja viemään asioita arjessa eteenpäin.
LifeCoachSuomi.com
Lähteet:
- International Coaching Federation: ICF Code of Ethics ja Guide to Working with a Coach
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: psykoterapia osana mielenterveyspalveluja
- Mielenterveystalo: psykoterapia, muut terapiamuodot ja kriisitilanteissa avun hakeminen
- Theeboom, Beersma & van Vianen: coachingin vaikutuksia työelämässä koskeva meta-analyysi
- Boehmer ym.: health and wellness coachingin systemaattinen katsaus ja meta-analyysi
- Bozer & Jones: workplace coachingin vaikuttavuustekijöitä koskeva systemaattinen katsaus