Lyhyesti:
“Life coaching voi auttaa erityisesti silloin, kun ihminen haluaa selkeyttää suuntaa, tehdä päätöksiä, vahvistaa itseluottamusta, rakentaa toimivia tapoja, luoda parempia rajoja tai viedä tärkeän muutoksen käytäntöön. Tutkimus viittaa myönteisiin vaikutuksiin esimerkiksi tavoitteen saavuttamisessa ja hyvinvoinnissa, näyttö on vahvinta työelämä- ja executive-coachingin kaltaisista konteksteista.”
Usein kysyttyä (FAQ):
Jos tämän aiheen yrittää tiivistää yhteen lauseeseen, paras versio on ehkä tämä: life coaching voi auttaa silloin, kun elämä ei välttämättä ole kriisissä, mutta ajattelu on sumuista, suunnasta on epävarmuutta tai tärkeät asiat eivät muutu teoiksi.
Tuo kuulostaa vaatimattomalta. Hyvä niin. Coachingista kannattaa puhua juuri näin, koska se pitää odotukset realistisina ja silti hyödyllisinä.
Tutkimus antaa tälle varovaisen mutta kiinnostavan tuen. Työelämäcoachingia koskevassa meta-analyysissa coachingilla oli myönteisiä vaikutuksia organisaatiotason tuloksiin kokonaisuutena, ja psykologisesti informoitujen coaching-otteiden meta-analyysissa vaikutuksia nähtiin erityisesti tavoitteen saavuttamisessa ja self-efficacyssa. Lisäksi coaching-suhteen laatu on yhteydessä asiakkaan tuloksiin. Silti on syytä sanoa ääneen, että vahvin näyttö tulee pääosin workplace- ja executive-coachingin konteksteista. Se ei oikeuta lupaamaan samanlaista vaikutusta jokaiselle ihmiselle jokaisessa elämäntilanteessa.
Se, missä coaching useimmiten auttaa, liittyykin vähemmän “elämän muuttamiseen” ja enemmän tähän: ajatusten selkiyttämiseen, valintojen tekemiseen ja toiminnan tukemiseen.
Suunta ja kirkastuminen
Yksi tavallisimmista syistä hakea coachingia on se, ettei ihminen osaa sanoa tarkasti mitä haluaa, mutta tietää ettei nykyinen tapa toimia tunnu enää oikealta.
Tällainen tilanne voi näkyä monella tavalla:
- työssä on jatkuva levottomuus
- vaihtoehtoja on liikaa
- mikään päätös ei tunnu täysin oikealta
- vanhat tavoitteet eivät enää motivoi
- elämä näyttää ulospäin ihan hyvältä, mutta jokin ei silti ole kohdallaan
Coaching ei ratkaise tätä kertomalla oikeaa suuntaa. Se auttaa jäsentämään, mikä täällä oikeastaan painaa, mitä kohti haluat mennä ja millä perusteella valintoja kannattaa tehdä. Monelle juuri tämä on iso helpotus. Ei tarvitse teeskennellä, että tavoite on valmiina. Riittää, että jotain täytyy saada näkyväksi.
Päätökset ja priorisointi
Päätöksenteko on usein coachingin ytimessä, vaikka siitä puhutaan aika vähän suoraan. Ei siksi, että coach tekisi päätökset asiakkaan puolesta, vaan siksi että hyvä coaching vähentää henkistä kohinaa.
Kun päässä pyörii viisi vaihtoehtoista suuntaa, kymmenen velvollisuudentunnetta ja monta ääntä siitä, mitä “pitäisi” tehdä, päätös ei yleensä jumitu tiedon puutteeseen. Se jumittuu ajattelun ylikuormaan.
Tässä coaching auttaa kysymällä:
- mikä tässä on olennaisinta
- mikä on sinun, mikä muiden odotusta
- mitä menetät ja mitä saat eri vaihtoehdoissa
- mikä päätös olisi tällä hetkellä riittävän hyvä, ei täydellinen
Usein jo tämä muuttaa tilannetta paljon. Päätös ei ehkä synny vielä samana päivänä, mutta se alkaa liikkua.
Itseluottamus, minäpystyvyys ja oman toiminnan usko
Moni puhuu itseluottamuksesta, vaikka käytännössä ongelma liittyy usein enemmän self-efficacyyn – eli kokemukseen siitä, pystynkö toimimaan tässä asiassa niin, että saan jotain aikaan.
Tämä ero on tärkeä. Ihminen voi näyttää ulospäin itsevarmalta ja silti epäillä, pystyykö vetämään vaikean keskustelun, tekemään urapäätöksen tai muuttamaan omaa toimintatapaansa.
Coachingissa juuri tätä voidaan vahvistaa. Tutkimuksessa coaching on liittynyt self-efficacyn vahvistumiseen, ja tavoitteen saavuttamista tukevat prosessit näyttävät olevan yksi tärkeä mekanismi. Samansuuntainen ajatus näkyy myös tavoiteteoriassa: selkeät ja riittävän haastavat tavoitteet toimivat yleensä paremmin kuin epämääräinen “yritän parhaani”.
Suomeksi sanottuna: kun asia määritellään tarkemmin, siitä tulee helpompi tarttua kiinni.
Tavat, seuranta ja follow-through
Yllättävän moni ei oikeastaan kaipaa lisää motivaatiopuhetta. Hän kaipaa rakennetta.
Tähän coaching voi olla hyvä tuki silloin, kun kyse on esimerkiksi:
- aloittamisen vaikeudesta
- puoliväliin jäävistä projekteista
- jatkuvasta poukkoilusta
- siitä, että hyvä aikomus ei pysy mukana ruuhka-arjessa
Tutkimus implementation intentions -suunnitelmista tukee ajatusta, että pelkkä tavoite ei usein riitä. Kun ihminen tekee konkreettisen jos–niin-suunnitelman siitä, milloin, missä ja miten toimii, tavoitteen saavuttaminen helpottuu. Coachingissa tämän kaltainen ajattelu kääntyy käytännössä kysymyksiksi: missä kohtaa viikkoa tämä oikeasti tapahtuu, mikä laukaisee toiminnan ja mitä teet, jos vanha tapa yrittää vetää takaisin.
Tämä on yksi niistä kohdista, joissa coaching muuttuu hyödylliseksi hyvin nopeasti. Ei siksi, että coach keksii täydellisen järjestelmän, vaan siksi että joku auttaa tekemään suunnitelmasta tarpeeksi konkreettisen.
Motivaatio ja “en ole laiska, olen vain hukassa”
On olemassa motivaatio-ongelmia, jotka eivät oikeastaan ole motivaatio-ongelmia. Ne ovat merkityksen, fokuksen tai kuormituksen ongelmia.
Ihminen saattaa sanoa olevansa saamaton, vaikka todellinen pulma on se, että:
- hän tekee liikaa asioita yhtä aikaa
- tavoite on hänen näköisensä sijaan lainattu
- arki on niin täynnä reaktiivista tekemistä, ettei pitkäjänteinen toiminta mahdu mukaan
- seuraava askel on liian iso
Coaching voi auttaa juuri tässä purkutyössä. Mitä varten tämä tavoite on? Mikä siinä oikeasti merkitsee? Mikä askel olisi niin pieni, että sen voi tehdä tällä viikolla ilman itsensä huijaamista?
Tässä kohtaa puhutaan usein enemmän suunnasta kuin pelkästä tsemppaamisesta. Ja se on usein paljon hyödyllisempää.
Muutostilanteet
Iso elämäntilanne ei automaattisesti tarkoita, että ihminen tarvitsee coachingia. Mutta moni hakee coachingista tukea juuri silloin, kun vanha rakenne ei enää kanna.
Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi:
- uran suunnan muutos
- uuden työn aloittaminen
- yrittäjyyden harkinta
- muutto tai muu iso siirtymä
- paluu työelämään tauon jälkeen
- vaihe, jossa vanhat tavoitteet eivät enää tunnu omilta
Coaching voi tuoda tähän erityisesti kolmea asiaa: rytmiä, perspektiiviä ja käytännön etenemistä. Kun elämä on liikkeessä, ajattelu leviää helposti joka suuntaan. Säännöllinen keskustelu voi auttaa pitämään olennaisen näkyvissä.
Miten coaching auttaa käytännössä
Vaikuttavuus ei yleensä synny yhdestä oivalluksesta. Se syntyy muutamasta aika tavallisesta asiasta, jotka toistuvat:
- Ensiksi, tavoitteiden tarkentaminen
Hyvin määritelty tavoite on helpompi viedä käytäntöön kuin yleinen toive. Tavoiteteoria antaa tälle vahvaa tukea. - Toiseksi, tulosorientoitunut ajattelu
Kun pelkkä aikomus muutetaan konkreettiseksi toimintaehdoksi, eteneminen helpottuu. - Kolmanneksi, vastuullinen haastaminen
Coach voi huomata ristiriitoja ja palauttaa keskustelun siihen, mitä asiakas itse sanoo haluavansa. - Neljänneksi, työskentelysuhde
Hyvä suhde ei ole pehmeä bonus, vaan coachingin tärkeä perusta. Meta-analyysi työskentelysuhteesta ja coaching-tuloksista tukee tätä selvästi.
Mitä coaching ei tee?
Tämä kohta kannattaa sanoa suoraan.
Coaching ei ole psykoterapiaa. Se ei korvaa lääkärin arvioita. Se ei hoida traumaa siksi, että joku käyttää sanaa “muutos”. Se ei myöskään takaa tuloksia, jos asiakas ei ole tilanteessa, jossa hän pystyy turvallisesti hyötymään reflektiosta ja toiminnasta.
ICF Finlandin ydintaidot edellyttävät coachingin erottamista psykoterapiasta ja asiakkaan ohjaamista toisen alan ammattilaiselle tarvittaessa. Suomessa psykoterapeutti on nimikesuojattu ammattinimike. Jos kyse on akuutista kriisistä tai mielenterveyden hätätilanteesta, apua haetaan terveydenhuollosta, kriisipalveluista tai hätätilanteessa numerosta 112. MIELI ry:n Kriisipuhelin tarjoaa kriisissä keskusteluapua ympäri vuorokauden.
Tämä ei heikennä coachingia. Päinvastoin. Selkeät rajat tekevät siitä luotettavamman.
Mistä tunnistaa, että coaching voisi auttaa juuri nyt
Coaching voi olla hyvä tuki, jos huomaat itsessäsi useamman näistä:
- et etsi hoitoa, vaan selkeyttä ja etenemistä
- olet toimintakykyinen, mutta jumissa
- tarvitset paremman näkymän omiin valintoihin
- haluat muuttaa toimintaa, et vain ajatella asiaa loputtomasti
- hyötyisit ulkopuolisesta mutta ei määräävästä keskustelukumppanista
- olet valmis kokeilemaan pieniä käytännön liikkeitä tapaamisten välillä
Jos taas kaipaat ennen kaikkea diagnoosia, kriisiapua, lääketieteellistä arviota tai syvää traumatyötä, coaching ei ole ensimmäinen eikä oikea apu.
Se on hyvä rajaus. Ja usein myös helpottava sellainen.
Jos tunnistat tästä useamman kohdan, coachingia ei tarvitse ajatella suurena elämäprojektina. Sen voi nähdä myös käytännöllisenä tukena vaiheeseen, jossa ajatuksia pitää saada kirkkaammiksi ja suuntaa vakaammaksi.
Paras aloitus ei aina ole täydellinen tavoite. Joskus riittää, että osaat sanoa: tähän kohtaan kaipaan enemmän selkeyttä.
Lähteet:
- Jones, Woods & Guillaume: The effectiveness of workplace coaching
- Wang ym.: The effectiveness of workplace coaching: a meta-analysis of contemporary psychologically informed coaching approaches
- Graßmann ym.: The relationship between working alliance and client outcomes in coaching
- Locke & Latham: Building a Practically Useful Theory of Goal Setting and Task Motivation
- Gollwitzer & Sheeran: Implementation intentions and goal achievement
- ICF Finland: Coaching-ydintaidot
- MIELI ry ja Suomi.fi kriisi- ja mielenterveysavun ohjeet