Lyhyesti:
“Etäcoaching ja lähicoaching voivat molemmat toimia hyvin. Tutkimus ei tue ajatusta, että formaatti yksin ratkaisee laadun, ja myös videovälitteisessä työskentelyssä hyvä työskentelysuhde voi rakentua vahvaksi. Käytännössä valinta kannattaa tehdä arjen toimivuuden, yksityisyyden, fokuksen ja coachin sopivuuden perusteella.”
Usein kysyttyä (FAQ):
Moni jää tähän kohtaan jumiin vähän turhaan. Pitäisikö coach tavata kasvokkain? Vai onko etä ihan yhtä hyvä? Rehellinen vastaus on yllättävän arkinen: kumpikin voi toimia, mutta eri syistä.
Työelämäcoachingia koskevassa meta-analyysissa formaatti ei selittänyt tuloksia. Toisin sanoen tutkimus ei tue ajatusta, että pelkkä etämuoto tekisi coachingista heikompaa tai kasvokkainen muoto automaattisesti parempaa. Lisäksi videovälitteisestä psykoterapiasta on viereistä näyttöä, jonka mukaan työskentelysuhde voi rakentua videolla yhtä vahvaksi kuin kasvokkain. Se ei ole sama asia kuin life coaching, mutta se on silti hyödyllinen vertailukohta, kun puhutaan luottamuksesta, kontaktista ja keskustelun laadusta.
Siksi paras kysymys ei yleensä ole “kumpi on laadukkaampi”. Parempi kysymys on tämä: missä muodossa minä ajattelen selkeimmin, puhun avoimimmin ja pystyn pitämään sovituista asioista kiinni?
Etäcoaching toimii usein silloin, kun haluat poistaa arjesta kitkaa
Etämuodon suurin etu ei ole teknologia. Se on kitkan väheneminen. Kun matkustamista ei tarvita, tapaaminen mahtuu helpommin työn, perheen ja muun elämän väliin. Samalla coachin valinta ei rajoitu omaan kaupunkiin. Tämä voi olla Suomessa iso asia, koska sopiva coach ei välttämättä satu olemaan juuri lähellä sinua. Etämuoto laajentaa vaihtoehtoja ainakin käytännössä, vaikka varsinainen onnistuminen riippuu edelleen sopivuudesta.
Etäcoaching sopii usein hyvin myös ihmiselle, joka haluaa käydä keskustelun omassa rauhassa ilman siirtymiä. Joillekin tuttu ympäristö madaltaa kynnystä. Ei tarvitse mennä toimistolle, istua odotushuoneessa tai järjestellä päivää uudelleen yhden tapaamisen takia.
Samaan aikaan etämuoto ei ole automaattisesti helpompi. Jos koti on täynnä keskeytyksiä, seinän takana kuuluu lasten iltapuuhat tai työpaikan neuvotteluhuone ei oikeasti ole yksityinen, verkkotapaaminen voi jäädä pinnalliseksi ihan olosuhdesyistä.
Lähitapaaminen voi olla vahva valinta, kun tarvitset selkeämmän tilanvaihdon
Kasvokkainen tapaaminen auttaa monia juuri siksi, että se erottaa keskustelun muusta elämästä. Kun lähdet pois kotoa tai töistä, mieli vaihtaa vaihdetta. Sillä on yllättävän iso merkitys. Jollekin lähitapaaminen on käytännössä tapa sanoa itselleen: nyt pysähdyn kunnolla.
Toinen hyöty liittyy keskittymiseen. Kaikki eivät viihdy ruudulla. Jos huomaat jo valmiiksi väsyväsi videopalavereista, lähitapaaminen voi tuntua paljon kevyemmältä ja luonnollisemmalta. Tämä ei tarkoita, että etä olisi huonompi formaatti yleisesti. Se tarkoittaa vain, että sinulla on jokin tapa keskittyä paremmin, ja sitä kannattaa kunnioittaa.
Myös viestinnän sävy tuntuu joillekin helpommalta samassa tilassa. Tähän ei tarvitse liittää mystiikkaa. Riittää, että huomaa itsestään, kumpi tuntuu luontevammalta.
Yksityisyys ratkaisee enemmän kuin moni etukäteen ajattelee
Etäcoachingista puhuessa mukavuudesta puhutaan paljon. Yksityisyydestä liian vähän.
Suomessa henkilötietojen käsittelyn pitää olla lainmukaista, läpinäkyvää, luottamuksellista ja turvallista. Tietosuojavaltuutetun toimisto korostaa myös, että suojaustoimien pitää olla oikeassa suhteessa riskeihin. ICF:n eettinen ohjeistus taas painottaa selkeitä sopimuksia siitä, mitä tietoja vaihdetaan, miten tietoja säilytetään ja miten myös sähköiset tiedostot ja viestintä suojataan.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että ennen etäcoachingin aloittamista on täysin järkevää kysyä:
- mitä alustaa käytetään
- tallennetaanko tapaamisia
- miten muistiinpanot säilytetään
- voiko coach taata, että keskustelu käydään rauhallisessa tilassa
- mitä tapahtuu, jos yhteys katkeaa
Lähitapaamisessa yksityisyyskysymykset eivät katoa. Ne vain muuttavat muotoa. Silloin kannattaa miettiä esimerkiksi sitä, missä tila sijaitsee, näkyykö sinne muita, ja voiko paikalle tulla rauhassa ilman että tuntuu olevan esillä.
Raportin sijaan kannattaa tarkistaa oma arki
Usein valinta onnistuu parhaiten pienellä reality checkillä.
Jos ajattelet etäcoachingia, kysy itseltäsi:
- löytyykö minulle oikeasti rauhallinen paikka
- pystynkö olemaan ruudulla läsnä ilman että samalla vilkaisen sähköposteja
- helpottaako etä minua niin paljon, että käyn tapaamisissa todennäköisemmin
Jos taas mietit lähitapaamista, kysy:
- onko siirtymä minulle voima vai rasite
- auttaako fyysinen kohtaaminen keskittymään
- pysynkö tapaamisrytmissä, jos jokaiseen liittyy matkustamista ja aikataulujen sovittelua
Yllättävän usein päätös löytyy tästä. Ei teoriasta, vaan tavallisesta arjesta.
Hybridimalli on monelle järkevin ratkaisu
Joskus paras vaihtoehto ei ole joko tai, vaan sekä että. Ensimmäinen tapaaminen voidaan tehdä kasvokkain, jos se tuntuu turvallisemmalta. Sen jälkeen osa tapaamisista voi olla etänä. Tai toisin päin: etänä sujuva prosessi voidaan täydentää yhdellä lähitapaamisella, kun jokin teema kaipaa erityistä pysähtymistä.
Tärkeää on huomata, ettei muoto ole identiteettikysymys. Se on työskentelyratkaisu.
Miten tämä valinta kannattaa oikeasti tehdä
Jos coachin ja työskentelytavan välillä pitää valita, valitse yleensä ensin hyvä coach ja vasta sitten muoto. Hyvä työskentelysuhde on coachingin ydintekijöitä, ja sen yhteys tuloksiin on tutkimuksessa selvä. Sen jälkeen katsotaan, mikä formaatti tukee juuri teidän työskentelyänne parhaiten.
Hyvä nyrkkisääntö on tämä:
valitse se muoto, jossa sinun on helpoin olla rehellinen, läsnä ja liikkeellä.
Siinä kohtaa olet yleensä jo oikeilla jäljillä.
Jos pohdit, sopiiko sinulle paremmin etä- vai lähityöskentely, päätöstä ei tarvitse tehdä sokkona. Jo ensimmäisessä tutustumiskeskustelussa voi käydä läpi arjen rytmiä, yksityisyyttä, matkustamista ja sitä, missä muodossa puhuminen tuntuu luontevimmalta.
Hyvä coach ei työnnä sinua valmiiseen muottiin. Hän auttaa miettimään, mikä tapa tukee sinun ajatteluasi ja etenemistäsi parhaiten.
Lähteet:
- Jones, Woods & Guillaume: The effectiveness of workplace coaching: A meta-analysis of learning and performance outcomes from coaching
- Graßmann, Schölmerich & Schermuly: The relationship between working alliance and client outcomes in coaching: A meta-analysis
- Seuling ym.: Therapeutic alliance in videoconferencing psychotherapy compared to psychotherapy in person: A systematic review and meta-analysis
- ICF Code of Ethics
- Tietosuojavaltuutetun toimisto: henkilötietojen käsittely, luottamuksellisuus ja turvallisuus