Lyhyesti:
“Coachingiin voi tuoda esimerkiksi selkeyteen, päätöksiin, rajoihin, itseluottamukseen, tapoihin, fokukseen, motivaatioon tai toimeenpanoon liittyviä tavoitteita. Tärkeintä ei ole täydellinen tavoitelause, vaan että suunta alkaa hahmottua. Tutkimus tukee sitä, että selkeät tavoitteet ja konkreettiset toteutussuunnitelmat parantavat etenemisen mahdollisuuksia.”
Yksi tavallisimmista aloituskynnyksistä on tämä: “En tiedä, onko minulla tarpeeksi selkeä tavoite coachingiin.”
Hyvä uutinen on, ettei tavoitteen tarvitse olla valmis. Sen ei tarvitse olla edes kauniisti muotoiltu. Riittää, että jokin asia vetää huomiotasi puoleensa toistuvasti. Ehkä olet ollut pitkään epävarma jostain päätöksestä. Ehkä huomaat lupaavasi liikaa ja väsyväsi siihen. Ehkä yrität saada tärkeää projektia eteenpäin, mutta eteneminen hajoaa koko ajan.
ICF Finlandin ydintaidoissa hyvä coaching rakentuu nimenomaan siitä, että tavoite ja työskentelyn mittarit kirkastetaan yhdessä asiakkaan kanssa. Coachingin ei siis tarvitse alkaa valmiista vastauspaperista. Se voi alkaa myös epämääräisestä tunteesta, joka tarkentuu vähitellen.
Miltä hyvä coaching-tavoite näyttää
Hyvä coaching-tavoite on yleensä kolmen asian yhdistelmä.
Se on ensiksi sinulle merkityksellinen.
Ei jonkun muun mielestä hyvä, vaan oikeasti sinun elämääsi koskeva.
Toiseksi se on riittävän konkreettinen.
Sen ei tarvitse olla numerotavoite, mutta siitä pitäisi pystyä näkemään, miten huomaat muutoksen.
Kolmanneksi se liittyy pääosin sinun vaikutuspiiriisi.
Et voi tehdä coaching-tavoitetta siitä, että toinen ihminen muuttuu. Voit sen sijaan tehdä tavoitteen siitä, miten itse toimit, mitä rajaat, mitä sanot tai mitä päätät.
Tavoiteteoria tukee sitä, että selkeät ja riittävän haastavat tavoitteet toimivat keskimäärin paremmin kuin epämääräinen “teen parhaani”. Siksi coachingissa tavoitetta kannattaa yleensä tarkentaa, ei jättää kauniiksi yleisajatukseksi.
Kahdeksan tavallista tavoitealuetta
Selkeys
😐 Epämääräinen versio: “Haluan vain saada päätäni vähän selkeämmäksi.”
✅ Coaching-tavoitteeksi käännettynä: “Haluan seuraavan kuukauden aikana hahmottaa, mihin suuntaan työssäni haluan mennä, ja tehdä yhden konkreettisen päätöksen sen pohjalta.”
Itseluottamus
😐 Epämääräinen versio: “Haluan uskoa itseeni enemmän.”
✅ Coaching-tavoitteeksi käännettynä: “Haluan oppia puhumaan työssäni selkeämmin omista näkemyksistäni ilman jatkuvaa itseni perumista.”
Rajat
😐 Epämääräinen versio: “Pitäisi oppia sanomaan ei.”
✅ Coaching-tavoitteeksi käännettynä: “Haluan tunnistaa kolme toistuvaa tilannetta, joissa ylikuormitun, ja harjoitella niihin uutta tapaa vastata.”
Tavat
😐 Epämääräinen versio: “Haluan saada elämäni paremmin järjestykseen.”
✅ Coaching-tavoitteeksi käännettynä: “Haluan rakentaa arkeen yhden toimivan viikkorakenteen, joka tukee keskittymistä ja vähentää jatkuvaa aloittamisen vaikeutta.”
Suunta
😐 Epämääräinen versio: “En tiedä mitä haluan.”
✅ Coaching-tavoitteeksi käännettynä: “Haluan kirkastaa, mikä minulle on seuraavassa työvaiheessa tärkeintä – turvallisuus, vapaus, osaamisen kehitys vai tulot – ja käyttää sitä päätösten pohjana.”
Motivaatio
😐 Epämääräinen versio: “Minulta puuttuu motivaatio.”
✅ Coaching-tavoitteeksi käännettynä: “Haluan selvittää, johtuuko jumitus epäselvästä suunnasta, liian suuresta tavoitteesta vai kuormituksesta, ja tehdä sen perusteella realistisen etenemissuunnitelman.”
Fokus
😐 Epämääräinen versio: “Pompin liikaa asiasta toiseen.”
✅ Coaching-tavoitteeksi käännettynä: “Haluan rajata tämän kevään ajaksi yhden ensisijaisen projektin ja sopia viikkotasolla, miten pidän siitä kiinni.”
Follow-through
😐 Epämääräinen versio: “Haluan saada asiat valmiiksi.”
✅ Coaching-tavoitteeksi käännettynä: “Haluan tehdä keskeneräisistä projekteista tilannekartan, päättää mitkä niistä lopetan ja viedä yhden valitun asian loppuun tiettyyn päivään mennessä.”
Huomaatko, mitä näissä tapahtuu? Tavoite siirtyy identiteetistä toimintaan. Se on coachingissa yleensä hyvä asia.
Miten epämääräinen toive muutetaan toimintakelpoiseksi tavoitteeksi
Tähän on olemassa yksinkertainen kaava.
Aloita näin:
- Mitä asiaa mietit toistuvasti?
- Mikä siinä on nyt raskainta tai epäselvintä?
- Miten huomaisit, että tilanne on parempi?
- Mitä eroa sillä olisi arjessa?
- Mikä olisi ensimmäinen näkyvä muutos?
Usein jo tässä kohtaa tavoite alkaa tarkentua.
Seuraava askel on tehdä siitä toteutettava. Tässä implementation intentions -ajattelu on hyödyllistä. Tutkimus osoittaa, että kun tavoite sidotaan konkreettisesti tilanteeseen ja toimintaan – mitä teen, missä, milloin ja minkä tilanteen tullessa vastaan – eteneminen helpottuu. Coachingissa tämä voi tarkoittaa hyvin arkipäiväistä kysymystä: “Kun seuraavan kerran tämä tilanne osuu kohdalle, mitä teet toisin juuri silloin?”
Tämä kohta on tärkeä siksi, että moni osaa asettaa tavoitteen, mutta harvempi osaa rakentaa sille kunnollisen sillan arkeen.
Mitä tavoitteilta ei kannata odottaa
Coaching-tavoite ei ole diagnoosi.
Se ei ole myöskään vaatimus siitä, että elämä muuttuu täydellisesti tiettyyn päivään mennessä.
Huono coaching-tavoite on usein jokin näistä:
- liian yleinen: “haluan voida paremmin”
- liian ulkoinen: “haluan että pomoni muuttuu”
- liian suuri yhdellä kertaa: “haluan ratkaista koko elämäni suunnan tänä keväänä”
- väärän tuen alueella: “haluan käsitellä trauman ilman terapiaa”
Tästä viimeisestä pitää olla erityisen rehellinen. Coaching ei korvaa hoitoa, eikä sitä pidä käyttää sellaisen tarpeen ohittamiseen. ICF Finlandin ydintaidot korostavat tarvittaessa ohjaamista toisen alan ammattilaiselle.
Mitä voit sanoa ensimmäisessä keskustelussa, vaikka tavoite olisi vielä puoliksi sumua
Yllättävän moni tarvitsee luvan kirjoittaa tai sanoa asian näin:
- “Minulla ei ole vielä tarkkaa tavoitetta, mutta tämä asia pyörii mielessäni koko ajan.”
- “Tiedän enemmän siitä, mitä en halua jatkaa, kuin siitä mitä haluan.”
- “Olen toimiva, mutta hajallaan.”
- “Tarvitsen selkeyttä ennen kuin pystyn tekemään järkeviä päätöksiä.”
- “Haluan saada yhden tärkeän asian oikeasti liikkeelle.”
Nämä ovat täysin käyttökelpoisia aloituksia. Ne eivät ole liian epämääräisiä. Ne ovat usein juuri oikean kokoisia.
Lopuksi
Hyvä coaching-tavoite ei useinkaan kuulosta suurelta julistukselta. Usein se kuulostaa melkein vaatimattomalta: haluan selkeämmän suunnan, paremman rajan, toimivan tavan, rohkeamman päätöksen.
Mutta juuri tällaisista tavoitteista syntyy usein näkyvää muutosta. Ei kerralla, ei taikaiskusta, vaan askel askeleelta.
Ja rehellisesti sanottuna se on yleensä paljon kiinnostavampaa kuin näyttävät lupaukset.
Jos tavoite on vielä hieman utuinen, se ei ole este. Usein hyödyllisin ensimmäinen tehtävä on juuri sen sanoittaminen, mitä kohti haluat liikkua – tai mikä nykyisessä tavassa ei enää toimi.
Kun suunta alkaa tarkentua, myös päätös siitä, kannattaako coachingia kokeilla, muuttuu paljon helpommaksi.
Lähteet:
- ICF Finland: Coaching-ydintaidot
- Locke & Latham: Building a Practically Useful Theory of Goal Setting and Task Motivation
- Gollwitzer & Sheeran: Implementation intentions and goal achievement