“Ratkaisukeskeinen coaching on tulevaisuus- ja toimintasuuntautunut tapa coachata. Coach ei ryhdy asiakkaan puolesta neuvonantajaksi tai päätöksentekijäksi, vaan auttaa asiakasta kirkastamaan halutun suunnan, tunnistamaan mikä jo toimii ja rakentamaan seuraavat realistiset askeleet.”
Usein kysyttyä (FAQ):
Ratkaisukeskeinen coaching kuulostaa helposti siltä, että ongelmat vain sivuutetaan ja käännetään puhe nopeasti johonkin “positiiviseen”. Sitä se ei tarkoita.
Parempi tapa sanoa asia on tämä: ratkaisukeskeisessä coachingissa ongelmaa ei jäädä pyörittelemään enempää kuin on tarpeen. Painopiste siirretään siihen, mitä kohti asiakas haluaa mennä, mikä toimii jo nyt edes vähän, ja mikä olisi seuraava riittävän pieni mutta oikea askel.
Tämä perusajatus näkyy myös coaching-tutkimuksessa. Ratkaisukeskeisiä kysymyksiä vertailevissa tutkimuksissa on havaittu, että ne voivat lisätä esimerkiksi self-efficacya, toimintaa kohti suuntautumista ja konkreettisten askelten muodostumista enemmän kuin puhtaasti ongelmakeskeinen kysyminen. Myöhemmässä tutkimuksessa taas havaittiin, että eri ratkaisukeskeisillä kysymystyypeillä näyttää olevan hieman erilaisia vaikutuksia – esimerkiksi asteikkokysymykset voivat auttaa tuottamaan konkreettisia toimintavaiheita, kun taas ihme- ja poikkeuskysymykset voivat auttaa vähentämään kielteistä tunnetilaa.
Kas tässä on tärkeä nyanssi. Ratkaisukeskeisyys ei ole yksi taikakoulu eikä yksi valmis skripti. Se on työote.
Mitä ratkaisukeskeisessä coachingissa oikeastaan tehdään
Tyypillisesti lähtökohta on tavoiteltu suunta. Ei täydellinen viiden vuoden suunnitelma, vaan riittävän selkeä kysymys: mitä toivot tämän asian olevan vähän paremmin? Miten huomaisit sen? Mikä olisi näkyvä muutos?
Ratkaisukeskeisessä lähestymistavassa käytetään paljon kysymyksiä, jotka auttavat asiakasta rakentamaan kuvaa toivotusta tulevaisuudesta, tunnistamaan poikkeuksia ongelmaan ja arvioimaan nykytilaa asteikolla. Coaching-kirjallisuudessa tätä on kuvattu juuri näin – asiakas rakentaa kuvaa toivotusta tulevaisuudesta, ja asteikointi auttaa arvioimaan etenemistä ja seuraavia liikkeitä.
Käytännössä keskustelu voi kuulostaa tältä:
- “Mitä haluat tämän asian sijaan?”
- “Milloin tämä on jo hetkittäin paremmin?”
- “Mitä teit silloin toisin?”
- “Missä kohtaa olet nyt asteikolla 1–10?”
- “Mikä veisi sinua puoli askelta eteenpäin, ei kahta metriä?”
Huomaatko? Tässä ei anneta valmista mallivastausta. Asiakas tekee ajattelutyön itse. Coach rakentaa tilan ja rakenteen, jossa tuon ajattelun tekeminen helpottuu.
Miten tämä eroaa neuvojen antamisesta?
Tämä on kohta, jossa monella menee coaching ja konsultointi sekaisin.
Jos haet asiantuntijaa, joka sanoo mitä kannattaa tehdä verotuksessa, sopimuksissa, sijoittamisessa tai terapiassa, silloin tarvitset todennäköisesti jonkun muun kuin life coachin. Ratkaisukeskeinen coach ei ole paikalla ottamassa ohjia asiakkaan elämästä. Myös Suomen Coaching-yhdistyksen eettiset ohjeet painottavat, että coach pidättäytyy ottamasta kantaa ja johtajuutta asiakkaan elämään liittyvässä päätöksenteossa. ICF Finlandin ydintaidoissa taas korostetaan coachingin erottamista psykoterapiasta, konsultoinnista ja muista menetelmistä.
Tämä ei tarkoita passiivisuutta. Hyvä ratkaisukeskeinen coach voi olla hyvinkin tarkka, haastava ja suora. Mutta suoruus ei ole sama asia kuin neuvominen.
Hän voi esimerkiksi huomauttaa ristiriidasta: “Sanot haluavasi rauhallisemman arjen, mutta täytät edelleen kaikki vapaat kohdat muiden toiveilla. Mitä tästä huomaat?”
Se on challenge. Ei käsky.
Miksi tämä tapa puhuttelee käytännön ihmisiä?
Ratkaisukeskeinen coaching vetoaa usein ihmisiin, jotka eivät halua jäädä kellumaan abstraktiin puheeseen. He saattavat olla ihan toimivia aikuisia, mutta pää täynnä vaihtoehtoja, pieniä jumituksia ja puoliksi aloitettuja asioita. He eivät välttämättä kaipaa pitkää menneisyyden analyysia, vaan selkeämpiä valintoja, kunnollista ajattelua ja liikkeelle pääsyä.
Tässä mielessä ratkaisukeskeisyys osuu hyvin siihen, mitä monet coachingilta hakevat. Se tekee työskentelystä eteenpäin katsovaa ilman että siitä tulee päälle liimattua iloisuutta.
Tutkimus tukee varovaisesti myös tätä käytännön tuntumaa. Vuoden 2022 meta-analyysissa psykologisesti informoidut coaching-otteet näyttivät tukevan erityisesti tavoitteen saavuttamista ja self-efficacya, mutta siinä ei löytynyt näyttöä siitä, että jokin yksittäinen suosittu coaching-viitekehys voittaisi muut kaikissa tilanteissa. Sen sijaan yhdistelmäotteet näyttivät lupaavilta. Tämä on hyvä muistutus siitä, että ratkaisukeskeisyys toimii usein parhaiten osana harkittua, asiakkaan tilanteeseen sovitettua työskentelyä, ei uskontunnustuksena.
Miltä ratkaisukeskeinen sessio voi näyttää oikeassa elämässä
Ajatellaan vaikka tilannetta, jossa ihminen sanoo olevansa “ihan loppu kaikkeen säätöön” eikä tiedä, pitäisikö vaihtaa työtä, vähentää kuormaa vai opetella vain vetämään rajoja.
Ratkaisukeskeinen coach ei välttämättä aloita kysymällä koko elämäntarinaa. Hän voi kysyä ensin:
- mikä tässä tuntuu kaikkein tärkeimmältä juuri nyt
- mitä haluaisit tämän sijaan
- missä kohtaa asia on jo nykyistä paremmin
- mitä et halua enää jatkaa entiseen tapaan
Vasta sitten aletaan rakentaa seuraavia askelia. Ehkä yksi niistä on työpäivän lopetuksen rajaaminen. Ehkä toinen on vaikean keskustelun valmistelu. Ehkä kolmas on viikko, jolloin mitään suurta päätöstä ei vielä tehdä, vaan kerätään tarkempaa havaintoa siitä, mikä oikeasti kuormittaa.
Tämä on ratkaisukeskeisyyttä parhaimmillaan. Ei kiirettä, mutta ei myöskään loputonta kiertelyä.
Missä tämän työotteen rajat tulevat vastaan
Rehellisyys tekee tästä sivusta hyödyllisen.
Ratkaisukeskeinen coaching ei ole oikea ensiaskel joka tilanteessa. Jos ihminen on akuutissa kriisissä, vaikeasti masentunut, itsetuhoinen, traumaattisesti ylivirittynyt tai toimintakyvyltään niin kuormittunut, ettei pysty turvallisesti hyötymään reflektiosta ja toiminnallisesta etenemisestä, coaching ei korvaa hoitoa. ICF Finlandin ydintaidot edellyttävätkin, että coach erottaa coachingin psykoterapiasta ja ohjaa tarvittaessa asiakkaan toisen alan ammattilaiselle. Suomessa psykoterapeutti on nimikesuojattu terveydenhuollon ammattinimike. Äkillisissä tilanteissa mielenterveysapua ohjataan hakemaan terveydenhuollosta ja hätätilanteissa numerosta 112.
Toinen raja tulee vastaan silloin, kun asiakas ei oikeasti halua ajatella itse, vaan haluaa jonkun vahvistavan valmiiksi päätetyn vastauksen. Silloin coaching voi tuntua turhauttavan hitaalta.
Ratkaisukeskeinen coaching toimii parhaiten silloin, kun ihminen on valmis katsomaan omaa toimintaansa rehellisesti ja tekemään pieniä mutta todellisia liikkeitä.
Tiivistettynä
Ratkaisukeskeinen coaching ei ole höttöä eikä hoputusta. Se on tapa pitää huomio siinä, mikä auttaa eteenpäin.
Se sopii erityisen hyvin silloin, kun haluat:
- kirkastaa suuntaa
- päästä irti loputtomasta vatvomisesta
- nähdä mikä jo toimii
- muuttaa oivallus seuraavaksi askeleeksi
Monelle juuri tämä on se kohta, jossa coaching alkaa tuntua järkevältä. Ei siksi, että joku lupaa suurta muutosta, vaan siksi että keskustelusta jää käteen jotain, jonka kanssa voi oikeasti elää ensi viikollakin.
Jos ratkaisukeskeinen tapa kuulostaa omalta, hyvä seuraava askel ei ole sitoutua heti pitkään prosessiin. Riittää, että huomaat tämän: haluatko enemmän selitystä vai enemmän selkeyttä?
Jos kaipaat ennen kaikkea kirkastumista, etenemistä ja käytännön liikettä, ratkaisukeskeinen coaching voi olla hyvin luonteva tapa aloittaa.
Lähteet:
- ICF Finland: Coaching-ydintaidot
- Suomen Coaching-yhdistys: Eettiset ohjeet
- Cavanagh: The Solution-focused Approach to Coaching
- Neipp ym.: tutkimukset ratkaisukeskeisten ja ongelmakeskeisten kysymysten vaikutuksista
- Wang ym.: The effectiveness of workplace coaching: a meta-analysis of contemporary psychologically informed coaching approaches
- Suomi.fi: apua mielenterveyden ongelmissa