Lyhyesti:
“Coach kannattaa valita Suomessa ainakin neljän asian perusteella: koulutus ja mahdollinen sertifiointi, käytännön kokemus, eettiset toimintatavat sekä aito henkilökemia. Pelkkä näkyvyys, hyvä puhe tai vahva lupaus eivät riitä, koska coach-nimikkeen alla tarjonta on kirjavaa.”
ICF Finland
Usein kysyttyä (FAQ):
Coachin valinta on vähän kuin hyvän ammattilaisen valinta muutenkin. Et osta pelkkää tuntia kalenterista. Ostat tavan työskennellä, ajattelun laatua, rajoja, vuorovaikutusta ja luottamusta. Siksi valinta kannattaa tehdä rauhassa.
Ensimmäinen käytännön fakta on tämä: ICF Finland toteaa omassa ostajan oppaassaan, että coach ei ole suojattu virkanimike. Samaan suuntaan viittaa myös ICF:n kuluttajaopas: coaching ei lain mukaan edellytä muodollista koulutusta samalla tavalla kuin monet säädellyt ammatit. Se ei tarkoita, että kaikki olisivat huonoja. Se tarkoittaa, että asiakkaan on syytä tarkistaa laatutekijät itse.
Aloita koulutuksesta ja mahdollisesta sertifioinnista
Koulutus ei yksin tee coachista hyvää, mutta se kertoo paljon. ICF Finland kuvaa ICF-sertifioinnin perustuvan koulutukseen, kokemukseen, mentorointiin, näyttöön ja kokeeseen. Sertifioinnin tasot rakentuvat vähintään 60, 125 tai 200 koulutustunnin sekä 100, 500 tai 2 500 coaching-asiakastunnin päälle tasosta riippuen. Myös EMCC Global käyttää omia akkreditointi- ja eettisiä rakenteitaan laatujärjestelmänä. Nämä eivät ole ainoita mahdollisia polkuja, mutta ne ovat tunnettuja viitekehyksiä, joiden merkitys asiakkaalle on yksinkertainen: joku ulkopuolinen on arvioinut osaamista, eikä coach vain väitä osaavansa.
Suomessa myös Suomen Coaching-yhdistys ylläpitää coach-hakua, johon listatut coachit ovat yhdistyksen mukaan käyneet hyväksytyn coach-koulutuksen, keränneet vähintään 100 tuntia coaching-kokemusta ja sitoutuneet eettisiin ohjeisiin. Sekään ei vielä takaa täydellistä osumaa juuri sinulle, mutta se on konkreettinen minimitaso, jota vasten palvelua voi arvioida.
Kokemus merkitsee, mutta eri tavalla kuin moni ajattelee
Moni kysyy, pitääkö coachilla olla täsmälleen sama tausta kuin asiakkaalla. Ei välttämättä. Hyvä coach ei usein ole paras siksi, että hän on elänyt juuri saman tarinan, vaan siksi, että hän osaa kuunnella, kysyä, haastaa sopivasti ja pitää prosessin koossa. ICF:n valintaopas tekee tästä hyvän huomion: coachin ei aina tarvitse olla sinun toimialasi asiantuntija, mutta hänen on osattava auttaa sinua ajattelemaan kirkkaammin ja etenemään. Alaosaamisesta voi olla hyötyä tietyissä tilanteissa, mutta coaching-osaaminen on oma taitonsa.
Kannattaa siis kysyä ainakin nämä: keitä coach on aiemmin valmentanut, millaisissa teemoissa hän työskentelee eniten, onko hänen työnsä enemmän tavoitteita jäsentävää vai suoremmin haastavaa, käyttääkö hän välitehtäviä, ja miten hän arvioi prosessin etenemistä.
Chemistry call ei ole muodollisuus
Tutustumispuhelu kuulostaa helposti myyntivaiheen rituaalilta, mutta parhaimmillaan se on asiakkaan suojamekanismi. ICF suosittelee alkuhaastattelua tai konsultointia sopivuuden arviointiin, ja suomalaisissa palveluissa kartoituspuhelu tai “chemistry call” näkyy myös käytännössä. Se antaa mahdollisuuden kysyä, miten coach työskentelee, mitä hän odottaa asiakkaalta ja tuntuuko keskustelutapa ylipäätään sellaiselta, jossa oma ajattelu pääsee liikkeelle.
Hyvä ensipuhelu on yleensä rauhallinen. Sinua ei painosteta ostamaan saman tien. Coach osaa kertoa selkeästi, miten prosessi toimii, paljonko se maksaa, missä rajat kulkevat ja mitä tapahtuu, jos coaching ei ole oikea tuki. Jos puhelu tuntuu enemmän myyntipuheelta kuin yhteiseltä arvioinnilta, tunne kannattaa ottaa vakavasti.
Kysymykset, jotka kannattaa kysyä ennen päätöstä
Kysy suoraan. Hyvä coach kestää sen hyvin.
Voit kysyä esimerkiksi:
- millainen koulutus- ja valmennustausta sinulla on
- onko sinulla sertifiointi tai toimialajärjestön jäsenyys
- millaisissa teemoissa työskentelet eniten
- mitä coaching-suhteessa sovitaan luottamuksellisuudesta
- miten tapaamiset etenevät käytännössä
- mitä odotat minulta asiakkaana
- milloin sanoisit, että coaching ei ole minulle paras vaihtoehto juuri nyt
- miten hinnoittelu toimii, ja mitä se sisältää
Nämä eivät ole hankalia kysymyksiä. Ne ovat fiksuja kysymyksiä.
Etiikka ja rajat ovat laatua, eivät lisävaruste
ICF:n eettinen koodi korostaa selkeitä sopimuksia, luottamuksellisuutta ja asiakkaan edun ensisijaisuutta. Suomen Coaching-yhdistyksen eettiset ohjeet puhuvat avoimuudesta, ammatillisesta etäisyydestä, tietosuojasta ja siitä, ettei asiakassuhdetta pidennetä coachin oman hyödyn vuoksi. Tämä on hyvä muistilista myös asiakkaalle: jos coach ei puhu rajoista, hän ei välttämättä ole miettinyt niitä tarpeeksi.
Punaiset liput
ICF:n oma valintaopas nostaa esiin useita varoitusmerkkejä, joihin on helppo yhtyä. Ole varovainen, jos coach:
- lupaa varmoja tuloksia
- ei osaa kertoa koulutuksestaan tai kokemuksestaan selkeästi
- vastaa ympäripyöreästi hintaan, rakenteeseen tai tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin
- tarjoaa kaikille samaa kaavaa
- ei tunnu kuuntelevan, vaan esittää valmista käsitystä sinusta liian nopeasti
Jos jokin tuntuu oudolta jo ennen ensimmäistä tapaamista, se harvoin muuttuu paremmaksi vain sillä, että maksat laskun.
Tarkista perusasiat
Hyvän coachin valinta Suomessa ei vaadi sitä, että tunnet koko alan terminologian. Riittää, että tarkistat muutaman perusasian: mitä coach on opiskellut, miten paljon hän on oikeasti coachannut, millaiset eettiset pelisäännöt hänellä on, miten hän määrittelee oman työnsä rajat – ja miltä keskustelu hänen kanssaan tuntuu.
Lopulta valinta on yhdistelmä näyttöä ja fiilistä. Ei pelkkää paperia. Ei pelkkää kemiaa. Molempia.
Lähteet:
- ICF Finland: Sertifiointi ja coachingin ostajan opas
- International Coaching Federation: How to Choose the Right Coach, ICF Code of Ethics
- EMCC Global: Accreditation ja Global Code of Ethics -kehikko
- Suomen Coaching-yhdistys: Coach-haku ja eettiset ohjeet
- Suomalaisia esimerkkejä kartoituspuheluista: Päivi Suvanto, Mike Moisio