Lyhyesti:
“Life coachingille ei ole yhtä oikeaa kestoa. Joskus 1–3 tapaamista riittää selkiyttämään päätöksen tai seuraavan askeleen. Usein hyödyllinen prosessi kestää useita viikkoja tai kuukausia, etenkin jos tavoitteena on uusi toimintatapa, rajojen vetäminen tai pitkäksi venynyt jumitilanne.”
Moni kysyy tätä vähän varovasti. Ei ehkä siksi, että kalenteri olisi jo täynnä, vaikka usein sekin pitää paikkansa. Vaan siksi, että kysymyksen takana on toinenkin ajatus: pitääkö tähän sitoutua enemmän kuin haluan ennen kuin tiedän, auttaako tämä minua ollenkaan?
Rehellinen vastaus on tämä: life coaching voi olla lyhyt tai pidempi prosessi. Yhtä oikeaa määrää ei ole. Tuore satunnaistettuihin kontrolloituihin tutkimuksiin perustuva meta-analyysi raportoi,ettei sessioiden määrä yleensä selittänyt vaikutuksia.
Se on itse asiassa vapauttava tieto. Sinun ei tarvitse uskoa johonkin maagiseen “kuuden kerran sääntöön”. Coachingia ei kannata ostaa paketin koon takia. Sitä kannattaa miettiä tavoitteen, tilanteen ja työskentelytavan kautta.
Lyhyt vastaus
Jos kysymyksesi on rajattu, muutama tapaaminen voi riittää paljon pidemmälle kuin arvaat. Esimerkiksi vaikea päätös, valmistautuminen tärkeään keskusteluun, oman suunnan jäsentäminen tai prioriteettien kirkastaminen voi edetä nopeasti, kun joku auttaa sinua ajattelemaan terävämmin. Coaching-tutkimuksessa on myös yksittäisiä asetelmia, joissa jo melko pienellä “annoksella” on nähty hyötyjä tietyissä ryhmissä – esimerkiksi neljä coaching-kertaa kymmenessä viikossa tai yhteensä noin 3,5 tunnin valmennus muutaman kuukauden aikana. Nämä eivät kuitenkaan tee lyhyestä prosessista kaikille parasta ratkaisua.
Jos taas tavoitteesi liittyy tapoihin, rajoihin, toistuvaan jumittumiseen, omien toimintamallien muuttamiseen tai isoon elämän siirtymään, pidempi prosessi on usein järkevämpi. Ei siksi, että coach “pitää sinut asiakkaana”, vaan siksi, että arki ehtii näyttää, mikä oikeasti toimii. Hyvä oivallus on helppo saada keskiviikkona. Vaikeampi kohta tulee torstaina, kun vanha tapa yrittää palata takaisin.
Miksi yhtä oikeaa pituutta ei ole
Tutkimus ei anna yhtä universaalia vastausta, koska coaching itsessään vaihtelee paljon – tavoitteet, kohderyhmät, coachin lähestymistapa, tapaamisten rytmi ja mitatut tulokset eivät ole samoja tutkimuksesta toiseen. Siksi myös tutkimuskatsauksissa korostuu sama johtopäätös: coaching voi olla hyödyllistä, mutta tarkkaa “oikeaa” sessiomäärää ei voi johtaa suoraan tutkimuksesta kaikille ihmisille ja kaikkiin elämäntilanteisiin.
Tämä on hyvä pitää näkyvissä myös markkinointipuhetta lukiessa. Jos joku väittää tietävänsä täsmälleen, montako kertaa sinä tarvitset jo ennen kuin tavoitetta, elämäntilannetta ja työskentelyn laatua on edes kartoitettu, kannattaa hidastaa vähän.
Milloin muutama tapaaminen voi riittää
Lyhyt coaching sopii usein tilanteisiin, joissa ongelma ei ole “koko elämä”, vaan yksi sumuinen kohta.
Sellaisia voivat olla esimerkiksi nämä:
- olet jäänyt pyörittämään kahta vaihtoehtoa etkä saa tehtyä päätöstä
- tiedät mitä pitäisi tehdä, mutta et saa ensimmäistä askelta näkyviin
- haluat valmistautua vaikeaan työ- tai ihmissuhdekeskusteluun
- uusi työ, projekti tai elämänmuutos on alkamassa ja kaipaat rakennetta alkuun
- sinulla on yksi selkeä tavoite, johon tarvitset keskittymistä ja tilivelvollisuutta.
Tällaisessa tilanteessa 1–3 tapaamista voi tuoda paljon. Ei aina täydellistä ratkaisua, mutta usein juuri sen selkeyden, jonka jälkeen oma tekeminen alkaa taas liikkua.
Milloin pidempi prosessi on järkevä
Pidempi coaching toimii useammin silloin, kun kyse ei ole yhdestä päätöksestä vaan tavasta toimia.
Pidemmästä prosessista on usein enemmän hyötyä, jos:
- huomaat toistuvasti samoja kaavoja – esimerkiksi ylisuorittamista, liiallista mukautumista tai aloittamisen ja lopettamisen ongelmia
- tavoitteesi vaatii kokeilua arjessa, ei vain yhtä keskustelua
- haluat rakentaa uusia rajoja, rytmiä tai tapoja, joita pitää testata käytännössä
- olet isossa siirtymässä, kuten uranvaihdossa, uuteen rooliin siirtymisessä tai oman suunnan uudelleenrakentamisessa
- tarvitset paitsi ajattelua myös säännöllistä seurantaa.
Tuore meta-analyysi viittaa siihen, että coaching vaikuttaa erityisen vahvasti käyttäytymiseen ja kognitiivis-behavioraalisiin lopputulemiin, kuten tavoitteiden työstämiseen ja toiminnan muuttamiseen. Samalla sama tutkimus muistuttaa, ettei vaikutus näytä riippuvan suoraviivaisesti sessioiden määrästä. Ajatus on tärkeä: pituus ei ole itseisarvo, mutta muutos tarvitsee usein toistoa.
Mitkä asiat oikeasti vaikuttavat kestoon
Kun pohdit sopivaa pituutta, katso näitä viittä asiaa:
- Tavoitteen laajuus
Yksi rajattu kysymys etenee nopeammin kuin monikerroksinen elämäntilanne. - Oman arjen kuormitus
Jos elämä on juuri nyt niin täynnä, ettei tapaamisten välillä ehdi pysähtyä tai tehdä pieniä kokeiluja, prosessi voi tarvita enemmän aikaa. - Tarvitsetko enemmän selkeyttä vai enemmän tukea toimeenpanoon?
Selkeyttä voi joskus rakentaa nopeasti. Toteutukseen tarvitaan usein seurantaa. - Miten hyvin coachin tapa työskennellä sopii sinulle?
Hyvät henkilökohtaiset kemiat nopeuttaa. Huonot puolestaan venyttää tai pysäyttää. - Haluatko kausiluonteista vai jatkuvaa tukea?
Joskus coaching on projekti. Joskus se on tietyn siirtymän ajan kestävä rinnalla kulkeva prosessi.
Mistä tiedät, jatketaanko vai lopetetaanko
Hyvä coaching ei jatku vain siksi, että paketti niin sanoo. Jatkamisesta kannattaa puhua suoraan, yleensä viimeistään muutaman tapaamisen jälkeen.
Kysy itseltäsi:
- ymmärränkö tilanteeni nyt paremmin kuin alussa
- näkyykö arjessa oikeita liikahduksia, ei vain hyvä fiilis session jälkeen
- saanko tästä työskentelystä hyödyllistä haastetta, en pelkkää pehmeyttä
- onko suunta edelleen oikea vai pitäisikö tavoitetta tarkentaa
- tuntuuko tämä yhteistyö aidosti hyödylliseltä.
Jos vastaus on kyllä, jatkaminen voi olla järkevää. Jos ei, hyvä coach kestää myös sen keskustelun.
Mistä tietää, ettei coaching ehkä ole oikea seuraava askel
Jos olet voimakkaasti kuormittunut, toimintakyky on selvästi laskenut, mieliala on pitkään matala, ahdistus tai unettomuus haittaa arkea tai tilanteeseen liittyy trauma, kriisi tai riippuvuus, coaching ei ole ensisijainen tuki. Suomessa mielenterveyden ongelmiin kannattaa hakea apua varhain, etenkin jos vaikeudet haittaavat arkea tai toistuvat, ja psykoterapia kuuluu mielenterveyden häiriöiden hoitopalveluihin, ei coachingin piiriin.
Tästä ei tarvitse tehdä dramaattista. Se on vain reilu rajaus. Jos tarvitset hoitoa, hoito on oikeampi askel. Jos taas olet toimintakykyinen mutta jumissa, hajallaan tai suunnattomassa välitilassa, coaching voi olla hyvinkin osuva tuki.
Jos pohdit coachingia mutta et halua sitoutua sokkona pitkään prosessiin, juuri siitä kannattaa puhua ensin. Fiksu aloituskeskustelu ei myy sinulle automaattisesti kuukausia – sen pitäisi auttaa arvioimaan, riittäisikö yksi tarkka jakso vai onko pidemmälle tuelle oikea peruste.
Jos palvelu tuntuu kiinnostavalta, luonnollinen seuraava askel on matalapaineinen yhteydenotto, jossa rajataan tavoite ja mietitään kesto vasta sen jälkeen.
Lähteet
- Jones, R. J., Woods, S. A. & Guillaume, Y. R. F. The effectiveness of workplace coaching: A meta-analysis of learning and performance outcomes from coaching. Journal of Occupational and Organizational Psychology, 2016.
- Nicolau, A. N. ym. The effects of executive coaching on behaviors, attitudes, and personal characteristics: a meta-analysis of randomized control trial studies. Frontiers in Psychology, 2023.
- Grant, A. M., Curtayne, L. & Burton, G. Executive coaching enhances goal attainment, resilience and workplace well-being: A randomised controlled study., 2009.
- Dyrbye, L. N. ym. Effect of a Professional Coaching Intervention on the Well-being and Distress of Physicians. JAMA Internal Medicine, 2019.
- Mielenterveystalo; THL. Mielenterveyspalveluja ja psykoterapiaa koskevat ohjeistus- ja tietosivut.